Vuoden 2025 alussa Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki hajotetaan useaksi erilliseksi laiksi. Saamme käyttöön uuden termin – rakentamislain. Mitä muutoksia on käytännössä edessä ja miten ne vaikuttavat pientalojen rakentamisprojekteihin kuluttajan näkökulmasta?
RAKENTAMISLUPA tulee pitämään sisällään entisen rakennusluvan, toimenpideluvan ja toimenpideilmoituksen. Lupakynnys kasvaa ja rakentamislupa vaaditaan nykyistä useampaan uudisprojektiin:
- Asuinrakennukseen aina, riippumatta rakennuksen koosta
- Muut rakennukset, jos pinta-ala on vähintään 30 m² tai tilavuus 120 m³.
- Katokset, jos pinta-ala on vähintään 50 m²
Eli ilman rakentamislupaa pystytään jatkossa rakentamaan esimerkiksi 29 m² kokoisia rakennuksia! Näihin tulee kuitenkin olla jäljellä rakennusoikeutta. Muutenkin olennaiset tekniset vaatimukset, alueen kaava ja rakennusjärjestys koskevat kaikkia hankkeita, vaikkei lupaa edellytetä. Ilman rakentamislupaa projekteissa ei kuitenkaan pystytä käyttämään myöskään vähäistä poikkeamista. Eli jos tuleva rakennus poikkeaa esimerkiksi kaavasta, tulee sille hakea erillinen poikkeamislupa.
Korjaus- ja muutostöissä lupa tarvitaan, mikäli on kyseessä laajentaminen ja kerrosala kasvaa tai käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti. Käyttötarkoituksella tarkoitetaan koko rakennuksen käyttötarkoitusta ja esimerkki sen muutoksesta on vaikka loma-asunnon muuttaminen asuinrakennukseksi. Muissa korjaus- ja muutostöissä lupatarvetta on pyritty keventämään ja kohteisiin liittyy jatkossakin reilusti viranomaisen omaa harkintaa.
Kajon ammattilaiset ovat apunasi rakennusprojektin jokaisessa vaiheessa:
luonnoksista lupavaiheen kautta työmaalle.
Jatkossa lupapäätöksen lainvoimaisuutta joudutaan odottamaan reilusti pidempään. Päätöksen oikaisuvaatimusaika pitenee nykyisestä 14 päivästä 30 päivään, jonka lisäksi on vielä kuulutusmenettelyyn liittyvää odottamista 7 päivää. Käytännön tasolla tämä viivästyttää rakentamisen aloittamista ja tästä lakia onkin kritisoitu. Ennustetaan että aloittamisoikeuksia tullaan nyt hakemaan aikaisempaa enemmän. Tämäkin on hyvä muistutus rakennushankkeen aikataulutuksen tärkeydestä! Pitkä odottamisaika ei ole ongelma, kun lupa-asiat aloitetaan hyvissä ajoin.
Rakennuspaikan vähimmäiskoko muilla kuin asemakaava-alueilla pienentyi nykyisestä 2000 m² vain 1000 m² kokoiseksi. On kuitenkin mahdollista, että kuntakohtaisissa rakennusjärjestyksissä vaaditaan edelleen suurempia rakennuspaikkoja. Kaikki rakennusjärjestyksetkin tullaan päivittämään seuraavan kahden vuoden sisällä, jotta rakentamislain tavoittelema rakentamisen sujuvoittaminen siirtyy käytännön tasolle asti.
Rakentamislain tavoitteena on edistää rakentamisen laatua ja kestävää kehitystä sekä sujuvoittaa rakentamisen lupaprosesseja. Lain kehitystyö on vielä kesken ja uutta lakia on haluttu päivittää jo ennen kuin se on ehtinyt astua voimaan. Tästä syystä jotkin muutokset, kuten tietomallimuotoinen rakentamislupa ja aikaraja rakentamisluvan käsittelylle, ovat lykkääntyneet eteenpäin, näillä näkymin vuoden 2026 alkuun. Etenkin tietomallimuotoinen rakentamislupa on kunnianhimoinen tavoite, joka vaatii rakennusalalta laajaa uudistautumista.
Arkkitehtisuunnittelun lopputuloksena on yksilöllinen, rakennuspaikallensa sopiva suunnitelma.
Odotamme innolla lakiuudistuksen lupaamaa sujuvoittamista lupaprosessiin, vaikka tiedostamme kyllä, että aluksi muutokset voivat aiheuttaa suorastaan sekavuutta moneen hankkeeseen. Sekä viranomaisilla että meillä ammattilaisilla on tässä paljon uutta opittavaa. Lakimuutoksia ja lupaviidakkoa ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden avulla vaikeimmistakin viranomaisen vaatimuksista saadaan selvää ja yhdessä pääsemme parhaaseen lopputulokseen juuri teidän projektissanne!
– Anna-Riikka, Kajo Yhtiöt Oy
Lähteet:
Jääskeläinen, Lauri 2024: Rakentamislaki – Mitä uusi laki tuo tullessaan. Webinaari syyskuu 2024.
Jääskeläinen, Lauri 2024: Rakentamislaki ja rakennusvalvonta. Kuntaliiton nettijulkaisu.